Naps sanoo talven selkä

Viikonloppuna aloin olla jo vähän huolissani. Täällä oli niin lämmin sää, etten tarvinnut villasukkia saati säärystimiä. Toppavermeissä tuli iltalenkillä hiki. Mutisin jo itsekseni, että täällähän on lämmintä kuin maaliskuussa. Kesti vähän aikaa hoksata, että siellähän mennään, ja kovaa kohti huhtikuuta. Mutta tämmöisiin keleihin totuin kotona Muurasjärvellä. Sinne on sentään 500 kilometriä.

Olin kai kuvitellut, että talvi jatkuisi täällä pidempään. Tiet olivat jo aika sulat viikonloppuna ja alkoi tuntua kevätkihinää. Sitten satoi päälle lunta. Sisko testasi hinauspalvelun sujuvuutta Äkäslompolon tieltä tullessa (ettei tarvitse pohdiskella, kuka siinä penkassa on käynyt). Luikasta on. Ehkä se talvi vielä iskee takaisin. Mielenkiintoista nähdä, mitä kevät täällä on. Minulle on jäänyt puheista sellainen mielikuva, että kevät on vielä parempi kuin syksy tai talvi. Sitä en oikein osaa kuvitella.

Viime viikolla aloitin hiihtokauden (vihdoin). Armoton 30 kilometrin viikkosuunnitelma kyllä suli, ensimmäiselle viikolle sain kasaan vain vaivaisen kympin. Ehkäpä tänään onnistaa, ja latu olisi hyvässä kelissä luistelusuksille. Pari turistia uhkasi, etteivät tule tänne, jos lumi sulaa ja jääradalle pääsee vain tiellä. Saapas nähdä. Tunturissa kai pitäisi päästä laduille ja mäkeen vielä vappunakin.

Tunturi-Lappi sen kun porskuttaa

On aina yhtä hauskaa, kun omat järjettömät päätökset saavat jälkikäteen järjellistä tukea. Nimittäin muutto tänne Kolariin ei ollut kovin järjellä tehty juttu, enemmänkin siinä mieli vei ja sydän kantoi (yhden kyläilyreissun kokemuksia). Tännepä silti tultiin. Nyt kun katselee taantumaa, ei ollenkaan kaduta. Tampereen seutukunnalle ennustetaan elinkeinoelämään synkkää ensi syksyä. Mutta mitä tekee Tunturi-Lapin seutukunta? On Suomen ainoita, joilla näkymät ovat hyvät. Täytyy toivoa, etteivät etelän ihmiset lakkaa käymästä hiihto-, kala- ja patikkamatkoilla täällä pohjoisessa.Suomalainen ruokkii suomalaista käyttämällä suomalaista.

Taantuma kolisee varmasti jossain kohti rattaissa täälläkin, mutta toistaiseksi tuntuu, etteivät lamaannuttavat uutiset iske paikkakuntaa kovin pahasti. Rakennusala on tosin vielä arvoitus, niin sanoi ainakin päivän lehti. Kaivosyhtiö marssitti mieluummin ulos Ameriikan väkensä kuin pysäytti vaunujen etenemisen Pajalassa. Toivoa, toivoa on siis ilmassa auringon lisäksi.

ps. Asun muuten kunnassa, jossa on lumivyöryjä. Tunturien keskinäiset suhteet taisin juttuun sekoittaa, mutta kiehtovaa, kiehtovaa oli ajatella, että jossakin lumi jylisee alas kovaa vauhtia.

Tuunari työssään

Viikko on tainnut olla hoppu, kun maanantain blogi jäi päivittämättä. Lappilaisten loma näkyy meilläkin, kummallisen hiljainen on työhuone ollut ilman toista toimittajaa.
Viime viikolla sain kuitenkin loistavaa lukijapalautetta. Nimittäin toimituksen postiin tipahti pietarsaarelaisen kalastusvälinefirman esite. Selvästi joku oli lukenut blogia tarkkaan! Esite on nyt kotona tavattavana. Jonkinlaista kevätvipinää on nyt punteissa, koska sain alkuviikosta hirmuisen tuunausinnon päälle. Anoppi ja appi toivat matkassaan laskettelumonot ja -sukset, sekä sukset. Kävin Pudaksen kaupassa ja jatkoin kotiin mukavan palvelun tuoman hyvän mielen ja kahden akryylilakkapullon kanssa. Railalta ostin vielä vetoketjun tulevaan villatakkiin (entiseen pitsiliinaan, villakangastakin taskuihin, villapaitaan ja tekstiiliväriin), ja hetki turistiin niitä näitä.

Nyt kotona pällistelee kaksi uudenkukkeroa menomonoa. Etukäteen sain varoituksia, ettei pinta välttämättä pysy kauan (alusmaalina on auton puskurispray muovipinnoille, päällä metallivärinen spreijaus), mutta onpa ainakin näin alkuun oman näköiset monot.

Hiihtomonoja pitää vielä vähän metsästää, mutta rinteeseen lähden toista kertaa huomenna, vapaapäivällä. Siitäkin jutusta kyseltiin kylällä, miltä on meno alkanut maistua :). Hyvin on, koska lauantainakin kutittaa mäki alla.