Pikkupaikkaistumisen merkkejä

Aviomies osti perjantaina kaupasta sikspäkin kaljaa. Tuumasi kotiin tullessaan, että jos joskus pidetään juhlat, ei taideta kehdata ostaa Kolarista juomia, katsovat pian kaupassa. Niin se vain tarttuu, pieni paikkakunta. Mieheni on kasvanut elämänsä ensi ajat Helsingissä, Kuopiossa ja viimoiset pyräykset Tampereella. Siihen nähden aika hyvä suoritus, että kaupunkilaispojasta alkaa kuoriutua pientä paikkakuntaa pintaan näin pian.

Minulle paineistuminen on helpompaa, kun olen pienellä paikkakunnalla kasvanut. Jotenkin sitä on ihmetellytkin, että kuinka päätyi pikkukuntaan, kun aina vannoi, ettei ainakaan sellaiseen palaa. Jälkeenpäin ajatellen muistan tosin hetken, jona päätin, etten halua asua Tampereella. Se oli viime vuoden helmikuussa, kun ajeltiin miehen veljen valatilaisuuteen Pohjois-Karjalaan. Oli kunnon pakkanen, mäkiä ja mahdottomasti lunta. Silloin se iski, talven kaipuu.

Tällaisessa pienessä paikassa on se hyvä puoli, että ihmiset tuntevat, pitävät huolta ja tietävät, jos jokin on vinossa. Sitten on se huono puoli, että ihmiset Tuntevat, Pitävät huolta ja Tietävät, jos jokin on vinossa. Tosin meillä on vasta niitä hyviä kokemuksia. Jotenkin erityisen mukavaa on aina käydä lähikaupassa, kun siellä myyjät jutustelevat. Pikkusiskonkin jo tunnistavat, mistä sisko oli aika tohkeissaan (samoin mies, kun kysyvät kotiutumisesta paikkakunnalle).

Toivottavasti tuntuu aina yhtä mukavalta. Minua varoiteltiin aluksi kovasti, että täällä juoruillaan, eikä kannata kauheasti puhella asioistaan. Toistaiseksi ei onneksi ole sattunut omiin korviin itsestä juoruja. Ehkä siksi, että tutut taitavat olla melkein kaikki junantuomia. Kenties sitä vähän arkaileekin paikallisia, että mitä jos pitävät ihan ryökäleenä, eikä sitten uskalla ärräpäitä päästellä täyslaidalta.

Hullua kyllä. Ei kukaan ole olettanut, että täällä olisi minkäänmoinen tai muotoinen. Sosiaaliset paineet sitä keksii itse, tai ainakin niistä itse ottaa pulttia jos on ottaakseen. Niin kuin yksi tuttu sanoi,kun pohdiskelin puolijulkista työpaikkaani: se on kyllä ihan ok vetää lähibaarissa kännit.

Ja niin kai ne muutkin tekevät, jos siltä tuntuu.


ps.talvelle hiihtokilometrejä 30. Kutkuttaa hakea lisää, kun kelit ovat loistavat.